Seuraava vaihe on tekstin tarkistaminen

4
Veden ollessakorkeimmillaan järvi tunkeutui niiltäkohdin metsään. Leveä laattakivi oli askelmana polulla ja keinahteli puolelta toiselle muutaman sentin verran, se oli hädin tuskin kymmenen sentin korkuinen ja väliin se peittyi veden alle kokonaan.

Varoittamatta tuli venetalas näkyviin, kuin tyhjästä. siinä se seisoi harmaana, kallellaan järvelle, katolla olevat päreet vaaleampina parinvuodentakaisen pärekattotalkoiden seurauksena. Harmaa ovi hieman rempallaan, ja ovessa ruosteinen lukko. Rannassa oli muutamia tummia tervattuja veneitä, ne oli vedetty suurien harmaiden iankaikkisten kivien viereen.

Räpläsin talaan auki, siellä häämötti rysät ja muita pyyntivälineitä sekä ankkurikivi. Isä sovitteli sillä aikaa veneen valmiiksi. Talaan ovi aukesi päästäen narinan ja sen seinähirsien väleistä siilautui valoa talaan hämärään luoden outoja varjoja, joihin vielä sekottui vedestä lähtevät heijasteet. valot ja varjot leikkivät keskenään, kuin elämä ja kuolema, vaihtaen välillä sulavasti paikkaa. Elämä oli kuolemaa ja kuolema synnytti elämää. Sisällä olevat pyydykset näkyivät nyt selvästi ja mustaksi tervattu vene tuoksahteli väkevästi. Vesi läikkyi lattian alla. Mietin kuinka metkaa olisi siitä kalastaa, lattialankkujen välistä tai oikeastaan ne olivat pyöreitä pöllejä. Havahduin ajatuksistani ja kylmä nihkeä hiki kihosi ihin pintaan. Aavistin, ovensuussa oli joku. Suljin silmäni ja kierryin katsomaan sormieni lomitse...jatkuu